Pieni ostoskori
Zipper, 15½
2003-2019
Zipper oli pisimpään palvellut työntekijämme. Zipperillä oli oma kulkukortti ja hän on nähnyt koko Medik8:n kehityksen: paperilla olevasta ideasta siihen mitä olemme nyt. Hän oli rakastettu toimistokoiramme.
Miksi Zipper johtaa hyväntekeväisyysjärjestöämme?
Zipper on koskettanut uskomattoman monia. Hän on tuttu koko henkilökunnallemme sekä hän on tavannut jopa tavarantoimittajia ja asiakkaita heidän vieraillessaan. Hyväntekeväisyyssäätiömme on nimetty Zipperin mukaan, sillä haluamme ylläpitää arvoja joita näimme hänen levittävän ympäri toimistoamme joka päivä…
Zipper oli aina rehellinen. Hän ei koskaan tuominnut tai tehnyt olettamuksia, ja meni joka tilanteeseen iloisena heiluttaen häntäänsä. Hän oli myötätuntoinen ja lojaali, aina ensimmäisenä ystävänä paikalla lohduttamassa vaikeina aikoina sekä ensimmäisenä juhlistamassa menestystä. Zipper oli myös loputtoman utelias: piirre, jota muistelemme lämmöllä. Äärimmäisen uteliaana koirana Zipper löysi jatkuvasti uusia tutkittavia alueita, ja yritti jatkuvasti (koskaan onnistumatta) päästä sisään myös labroihimme.
Ehkä olemme kaikki syyllisiä siihen, ettemme ole saavuttaneet asettamiamme vaatimuksia – mutta nykyään liian usein lannistamme ja ruoskimme itseämme tekemistämme virheistä tai siitä, ettemme ole täydellisiä. Zipperin voima kumpusi hänen tavastaan olla tuomitsematta ja rakastaa ehdoitta. Hän opetti meille, että yrittäminen ja pyrkiminen ratkaisee. Että näkisimme parhaat puolet ihmisistä – sillä kaikissa on hyvää. Ja että olisimme kilttejä kaikille ihmisille ja eläimille – elämä on lyhyt ja arvokas.
Kun suunnittelimme miten Medik8 voisi rakentaa hyväntekeväisyysjärjestön, joka edesauttaisi eläinten hyvinvointia, ajattelimme kuinka paljon Zipperin näkökulmasta olisi hyötyä ja kuinka se voisi ohjata meitä. Zipper- säätiö myöntää pieniä apurahoja hankkeille, joilla on todellisia vaikutuksia pienessä mittakaavassa. Pitääkseen pienempien ja kuulumattomien puolia. Emme voi mitenkään auttaa kaikkia – mutta aivan kuten Zipper, teemme positiivista niille joille voimme, ja jätämme jälkeemme jotain hyvää.
Zipper oli ystäväni. Ja minä olin hänen. Hän oli todella uskomaton sielu. Ei mustasukkaisuutta. Ei tuomitsemista. Täynnä elämää. Kaikkien tulisi olla niin onnekkaita, että saisivat oman Zipperin elämäänsä. Olitpa sitten homo sapien tai canis major, sinulla on vain yksi elämä, ja elämä on yhtä arvokasta heille, kuin se on meille. On vaikea ajatella, että en näe häntä enää koskaan. Sekä vaikeina että hyvinä aikoina, hän oli paikalla. Vaikka perheeni muistaa häntä istuttamalla puun puutarhaamme, tunnen julkisen velvollisuuden tuoda esiin Zipperin epäitsekkäitä arvoja, myötätuntoa sekä uskollisuutta hänen nimissään. Loppujen lopuksi, maailmankaikkeus kuuntelee.